Mikä siihen auttaa.?

Tai kun toivot huomiota ja hyväksyntää tietyltä ihmiseltä ja sitä et siltä saa.. Eikä mikään muu huomio miltään muulta henkilöltä pysty sitä sun kaipuuta helpottaan. 

Mikä siihen auttaa? :/

Mulla on sellainen kummitäti joka ei varmaan koskaan ole ollut läsnä mun elämässä. Hän on ollut äitini ystävä nuorena. (Ja on sitä edelleen, ei joskaan enään niin läheinen) Ja kun minä synnyin äitini pyysi häntä kummiksi. Hän suostui. Voi kumpa ei olisi suostunut. En varmaan musta tuntuis nyt tältä. Tai no en tiedä. Tää "kummitäti" ei ole muistanut mua mun merkkipäivinä varmaan koskaan. Ei ilmaantunut edes häihin paikalle. Noh tämä samainen nainen antoi meille Armin. Hänen sanoin: "vaikka häälahjaksi".  Noh, kun armi oli vuoden verran meillä ollut, mulle tuli joku ihme heikko hetki ja en enää henkisesti jaksanut koko koiraa ja elämä muutenki kaatu päälle. Kerroin tästä mun tilanteesta rehellisesti tälle tätille ja sanoin että olin jopa valmis luopuun armista yhessä vaiheessa. No tää nainen suuttu mulle. Se suuttu mulle todella paljon siitä että en enää jaksanut hoitaa velvollisuuksiani. Voi, hyi, puistattaa ne muistot miten se alko meitä kohteleen. Ja tästä tulee kohta vuosi. Aika ei ilmeisesti ole parantanut haavoja, eikä hänellä ole mitään haluja olla mun tai edes Armin kanssa tekemisissä. Ja se sattuu mua. Facebookissa me seurataan toistemme elämää, mutta ei muuta. No tänään sitten näin sitä kaupassa ja tuli niin paha mieli taas.

-Mav

ps. Olin suunnitellu tän raskausblogiksi, mutta tää onki tämmönen sekasikiö. :D Eli toisin sanoen vähän niinku päiväkirja johon kirjotan mitä sattuu, millon sattuu. :D